lauantai 11. heinäkuuta 2015

Karhunkierros ja SportsTracker.

Karhunkierros on 82 km pitkä vaellusreitti. Ajatus tämän patikoinnin suorittamisesta heräsi jo yli kymmenen vuotta sitten! Aikaisempia kokemuksia on tullut useilta parin yön keikoilta sekä Pyhä-Luostolta (45 km) ja Hetta-Pallakselta (55 km). Pyhä-Luoston vaelluksella sää oli yllättävän kylmää sekä ruokaa oli hitusen liian vähän. Tälle vaellukselle tilanne korjattiin niin, jotta kannettavaa olikin hitusen liikaa. Päivämatkojen ollessa n. 20 kilometriä alkaa rinkan paino jossain vaiheessa tuntua nivelissä. Patikoinnin aikana tuntui monesti, että lihaksen kyllä kestävät ja palautuvat nopeasti mutta nivelet olivat välillä aika kovilla. Etenkin alamäet joutui laskeutumaan todella harkiten.

Patikointi aloitettiin maanantaina aamulla Hautajärveltä ja perillä Rukalla oltiin perjantaina iltapäivällä. Reitti on aivan huippu, on nähtävää ja kultavaa. Koskien kohina on aikamoinen! Tämä vaellus otti neljä päivää ja neljä yötä. Patikoinnin aikana heräsi ajatus uudestaan tänne tulemisesta! Karhunkierroksen aikana huomasin henkisen valmistautumisen olevan yhtä tärkeetä fyysisen rinnalla. Henkistä oloa häiritsivät flunssan takia siirtynyt aloitus sekä pojan jääminen pois matkasta. Nämä seikat hellittivät vasta vaelluksen kolmannen päivän iltana. Karhunkierros on koettava vielä ainakin kaksi kertaa: yhden kerran viiden-kuuden päivän köpöttelynä ja koskien/maisemien katseluna sekä yhden kerran kolmen päivän urakkana. Tuohon kolmen päivän urakkaan joutuu varustautumaan aiempia huolellisemmin. Etenkin rinkan painoon joutuu kiinnittämään erityistä huomiota. Helposti tulee otettua liikaa tavaraa kantoon. Autiotuvissa on esim. kaasukeitin käytettävissä, joten trangia ei ole aivan välttämätön kapistus. Oma kattila on kuitenkin oltava!


Tuossa SportsTrackerissä kesto on 33 tuntia, eli tuo aika on mennyt patikointiin.
Ohjelma on laitettu taukotilaan öiksi ja pitemmiksi tauoiksi (ruokailu).
Harmi ettei ollut sykevyötä käytössä. Ois ollut kiva nähdä, miten nousut nostivat sykettä :D

Perillä! Karhunkierros, 82 km.


Kilometri.


Loppurutistus :)

Valtavaaran laavu ja -lampi.


Ruka! Kohta perillä :)


Valtavaara.








Seuraava rutistus: Valtavaara.

Köydet olivat välillä yllätäväkin apu nousuissa ja laskuissa.
Aluksi tosin hieman huvitti, että mihinkähän noista on :) 
Kuvasta on nähtävissä Valtavaaralle menevä kaukana oleva mutkikas polku!

Konttainen.




Nousua.

Välillä oli kohtuullisen haasteellisia nousuja.
Juurista ja kivistä oli kerrankin apua.
Polku oli sateen jäljiltä yllättävän liukas.

Kohteena Konttainen!



keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Polkua.


Polkua riitti. Ei loppunut ihan heti kesken.

Maisemanäkymiä Konttaiselta.




Kohteena Konttainen.





Lounastauko.


Nuudeleita, itse kuivattua kanaa, näkkileipää
ja jotain pientä jälkiruokaa :)

Alimmainen sarvilampi ja Porontima.


Kuvauspaikka Iso Kumpuvaara.

Porontimajoki.


Porontimajoen autiotupa lienee ollut joskus mylly, joka on rakennettu hauskasti joen päälle. Arvelisin, jotta tänä päivänä tuolle ei saisi kovinkaan helposti rakennuslupaa. Tässä pysähdyttiin lounaalle ja hetken lepuutettiin jalkoja ennen tulevaa 11 kilometrin patikointia. Tähän mennessä olimme patikoineet mukavasti 8 kilometriä.

19 km jäljellä.


Wuhuu! Enää vain 19 kilometriä jäljellä!
Ehkä tästä sittenkin selviää kunnialla :)

Kesäkioski.

Nyt maistui moccapala! Aaah!



Kitkajoki.




Portaita.


Portaita ja nousuja oli jos jonkinlaista. Tässä yksi versio.

Jyrävänkoski ja Siirastupa.



Aamupala Siirastuvalla.

Aamu-uinti ja -pala Siirastuvalla. Uinti Jyrävänkosken lähellä virkisti kummasti huonosti nukutun yön jäljiltä. Autiotupa oli aivan liian kuuma ja tuvassa oli aivan liikaa hyttysiä. Illalla kävin nukkumaan laput silmillä ja tulpat korvissa, jotta nukahtaisi heti. Ajatus oli nukkua ylävartalo paljaana, jotta tottuisi hyttysiin eikä tarvitsisi niiltä niin suojautua. Keskellä yötä kuitenkin heräsin tunteeseen, jossa iho on liekeissä ja patteja on vieri vieressä. Ei auttanut muu kuin kaivaa juoksutakki esille ja etsiä jotain muuta vaatetta naaman suojaksi. Loppuyö tulikin nukuttua huonosti. Onneksi aamu-uinti pelasti paljon :)

Kitkajoki.



Hyttysiä


Hyttysiä oli välillä aivan tolkuttomasti! Matkaa pystyi vaeltamaan ilman hyttyshattua, mutta silloin piti vauhtia olla niin paljon, etteivät hyttyset pysyneet mukana. Jos käytti normaalia pipoa, niin pipon asentoa korjatessa oli aina muistettava sipaista hyttyset niskasta päälaelle päin. Taakse päin sipoessa kaikki tuhat hyttystä putosivat muutoin niskaan :D

Kitkajoki.






Kitkajoen vieressä menevä Karhunkierroksen polku oli välillä yllättävän vaikeakulkuinen.

Pitkospuita.


Jussinkämppä.


Jussinkämpällä oli ihana kuivatella eilispäivänä ja yöllä kastuneita varusteita ja telttaa. Kamiina lämmitti tuvan todella nopeasti ja teltta kuivui aivan silmän räpäyksessä. Sisäteltta ei kastunut, vaan onneksi vain ulkokuori. Myös kengät saatiin kuivaksi ja makuupussit tuuletettua. Ruokana syötiin tanskalaista salamimakkaraa, eli kokattiin makkarakeitto. Salami ruokana olikin tässä kohtaa vaellusta todella hyvä ajatus, koska siinä oli rasvaa 45 % painosta. Saatiin meinaan rutkasti energiaa vaelluksen pisimmälle päiväetapille.

Vaarallinen lasku.

Välillä piti hidastaa patikointivauhtia,
jotta ei mene mäkiä liian nopeaan tahtiin :D